Sukusiitos heikentää
Professori Lotta Sundström ryhmineen on tutkinut Tvärminnen saarten loviniskamuurahaisia jo vuodesta 1994. Vesi on muurahaisille leviämiseste, joten saaristo on mainio paikka tutkia muurahaislajien kolonisaatiota pirstoutuneessa elinympäristössä.
Tutkimuslaji loviniskamuurahainen Formica exsecta kuuluu kekomuurahaisten sukuun. Monet kekomuurahaisten pesät ovat monikuningattarisia ja yhdessä keossa voi olla satoja kuningattaria, mutta loviniskamuurahaisen pesässä lisääntyviä kuningattaria on vain yksi — pesän perustaja. Pesän muut naaraat ovat perustajan tyttäriä, joko nuoria häälentoaan odottavia kuningattaria tai lisääntymiskyvyttömiä työläisiä, jotka huolehtivat kuningattaren tuottamista munista, niistä kuoriutuvista toukista ja sitten koteloista. Kuningattaren munat ovat 1–3 koiraan hedelmöittämiä.
Hedelmöittämättömistä munista kehittyy koiraita, jotka aikanaan lentävät pesästä parveilemaan ja kuolevat parveilun jälkeen. Häälennollaan loviniskamuurahaiset eivät lennä kauas pesästä, nuoret kuningattaret enintään 60 ja koiraat 150 metriä. Parittelukumppanit ovat usein sukua keskenään, vaikka eivät samasta pesästä olisikaan.
Tutkijat pystyvät geneettisin tutkimuksin selvittämään esimerkiksi häälennon jälkeen kuningattarien alkuperän: mistä ne ovat kotoisin, kenen kanssa ne parittelivat ja mistä niiden sulhaset lensivät.
Kun kaksi lähisukulaista pariutuu keskenään (sukusiitos), niiden jälkeläisissä on vähemmän geneettistä muuntelua kuin muilla yksilöillä. Sukusiitettyjen yksilöiden kelpoisuus on yleensä huonompi kuin muiden yksilöiden. Kelpoisuus (engl. fitness) kuvaa kykyä tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Ihmisen toiminnan aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen aiheuttaa luonnossa ison riskin, pariutumiskumppanit ovat todennäköisesti hyvin läheltä.
Ekologian ja evoluutiobiologian professori Lotta Sundström kertoo videolla tutkimuksistaan. Videon kesto on noin neljä ja puoli minuuttia.
Professori Sundström on aiemmin kertonut tutkijanurastaan Ötökkäakatemian blogissa Muurahaisprofessori.
Iiris Kalliola
Artikkelikuva: Lotta Sundström