Ruokaturvaa
Kottikärryllinen heinäsirkkoja nigeriläisellä torilla.
Artikkelin alla on kaksi videota: Ruokaturvaa-video on lyhyt katsaus syötävistä hyönteisistä. Kesto alle 3 min. Massoittain hepokatteja -videolla professori Heikki Roininen kertoo suomalais-ugandalaisesta yhteistyöhankkeesta, jossa tutkitaan hepokattien kasvatusta. Kesto 10 min.
Hyönteisten käyttö ihmisravintona on meillä Suomessa aluillaan. Hyönteiselintarvikkeita on markkinoilla, ja sirkkojen, jauhomatojen ja kovakuoriaisten kotikasvatuksia kehitellään. Maailmanlaajuisesti ihmiset ovat kuitenkin syöneet hyönteisiä iät ja ajat. Lajimääräisesti hyönteisiä käytetään ihmisravinnoksi eniten Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Meksikossa ja Australiassa. Hyönteiset ovat arvokas proteiinin ja tärkeiden rasvahappojen lähde, ja niitä tullaan enenevässä määrin hyödyntämään myös eläinrehuissa.
Maailman väkiluku kasvaa. Väestönkasvun myötä ruoantarve kasvaa nykyisestä YK:n arvioiden mukaan peräti 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Etenkin Afrikassa uusien ruokalähteiden kehittäminen on elinehto. Ilmastonmuutos pakottaa myös kehittämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä elintarvikkeiden tuotantotapoja. Perinteiseen karjatalouteen verrattuna hyönteistuotannossa kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöt ovat pienemmät, rehu muuttuu tehokkaammin biomassaksi ja vedentarve on pienempi.
Keräilystä kasvatukseen Hyönteisravinnon käytössä ollaan vähitellen siirtymässä keräilystä kasvatukseen. Vain kausittain saatavissa olevia hyönteisiä saadaan massakasvatuksella tarjolle ympäri vuoden. Samalla vältetään keruusta aiheutuvia haittoja. Esimerkiksi valoansapyynti kuluttaa runsaasti energiaa ja tuottaa valosaastetta. Samalla kun huolehditaan ruoan turvallisuudesta ja alkuperästä on otettava huomioon myös hyönteisten luonnonkantojen suojelu.
Kiertotaloudellisuus Ihmiselle kelpaavien ravintokasvien sijaan hyönteisiä voidaan ravita paikallisesti saatavilla olevalla ravinnolla ja toisaalta saada rehuja kiertotaloudesta. Hyönteisten ruokinnassa esimerkiksi soijarehu voidaan korvata kotimaisen teollisuuden sivuvirtaproteiineilla, kuten vihannesten leikkuujätteillä, perunaproteiinilla, ohramäskillä tai rypsipuristeella.
Kehitysmaahanke Suomen Akatemian rahoittamassa kehitysmaahankkeessa kehitetään menetelmiä hepokattien massakasvatukseen. Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopiston eläinekologian professori Heikki Roininen, jonka tutkimusryhmä on työskennellyt yhteistyössä ugandalaisten tutkijoiden kanssa. Ugandassa nsenene-hepokatit (Ruspolia differens) ovat erittäin arvostettu ja kallis herkku.
Iiris Kalliola
Lähde: Heikki Roininen ja Anu Valtonen, Itä-Suomen yliopisto
Videot kuvasi Matti Nummelin ja editoi Iiris Kalliola
Ruokaturvaa
Massoittain hepokatteja
Joulu on taas – ja kattila täynnä maapähkinää, tomaattia, sipulia ja termiittejä! Hyvää!
