Ötökkätaikoja: Hyönteiset suomalaisessa kansanperinteessä

Tietäjä kumartuu sängyn ylle poimimaan luteita taikajuomaansa. Sujautettuaan yhdeksännen lutikan pullolliseen vettä hän sulkee pullon ja lausuu: ”Lähtekään tarvis siltä, joka o sen puutteessa!”. Nyt juoma on valmis, ja sillä on tarkoitus parantaa umpitauti eli ummetus. Lutikoita sisältävän ”umpijuoman” valmistusmenetelmä on yksi esimerkki siitä, kuinka hyönteisten monenkirjava joukko on ollut tärkeä osa muinaissuomalaisten perinteitä ja uskomuksia. Niiden avulla on ennustettu tulevaa, pyydetty onnea ja menestystä ja niistä on tehty voimakkaita taikajuomia.

Enteitä ja taikoja

Lentävän leppäkertun näkeminen tiesi suojelusta karjaa paimentaville lapsille, mutta paikallaan nököttävä leppäkerttu saattoi enteillä huonoa säätä. Kevään ensimmäiseksi havaitusta perhosesta on voitu ennustaa, millainen kesä on tulossa ja siten varautua oikeilla taioilla halutunlaisten olosuhteiden saamiseksi. Kun kevään ensimmäinen hyttynen tai paarma havaittiin, lapsille ja koirille saatettiin piirtää tervapilkku otsaan. Pilkun oli tarkoitus estää tulevia hyttysenpistoja ja paarmojen puraisuja.

Nuoret neidot saattoivat loitsien saada tietoa tulevan aviomiehensä asuinpaikasta lähettämällä leppäkerttu lentoon vasemman peukalon päästä ja lukemalla loru ”Lennä, lennä leppäkerttu sinne päin, mistä kullan saan”. Hämähäkkejä tai niiden seittejä käytettiin synnytyksen apuna ja parannustaioissa. Taikajuomaa käytettiin potilaaseen sisäisesti tai ulkoisesti vaivasta riippuen.

Tietyt loitsut vaativat taiottavan aineen ”pujottamista”. Pujottamisessa jonkinlaisen väkevää taikaa sisältävän vanteen, renkaan tai portin läpi kuljetettiin loitsittava aine tai jopa taikuuteen osallistuva henkilö itse. Portti saattoi olla esimerkiksi alasimen reikä, maasta kaarella kohoava puun juuri tai muurahaispesän läpi tehty reikä.

Tietäjä Pekka Rissanen pujottaa vettä yhdeksän kertaa ruumiinlaudan reijän läpi valmistaessaan umpitautia parantavaa juomaa. Vaihtoehtoisesti umpivettä voi valmistaa laittamalla yhdeksän lutikkaa pullolliseen vettä. (Lähde: Museoviraston kuva-arkisto, Finna-palvelu, kuvaaja Ahti Rytkönen, 1927, CC BY 4.0).

Ötökkäuskomuksia

Hyönteiset on aikanaan liitetty vahvasti kuolemaan ja henkimaailmaan. Pohjois-Suomessa ajateltiin, että ihmisen kuollessa hänen elämänvoimansa poistuu ruumiista pienen eläimen hahmossa. Elämänvoima, henki, saattoi ottaa itselleen esimerkiksi kärpäsen tai perhosen muodon. Pörhöset puolestaan olivat erään käsityksen mukaan sellaisia siivekkäitä hyönteisiä, jotka olivat yhteydessä tuonpuoleiseen, maailmaan rajan tuolla puolen. Tällaisia hyönteisiä tuli puhutella asiaankuuluvasti.

Syöpäläisiin suhtauduttiin yhtäältä suopeasti, toisaalta hyvin vihamielisesti. Torakoita saatettiin ottaa mukaan uuteen kotiin muuttaessa, jotta sinne siirtyisi edellisen kodin onni. Lapsesta löytyneet syöpäläiset koettiin joskus hyvänä asiana, koska se tarkoitti, että lapsen veri on tervettä. Sairaasta verestä ei syöpäläinen synny. Vanhan lausahduksen mukaan päätäin tappaminen lapsen päästä saattoi johtaa siihen, ettei lapsi oppisi puhumaan.

Syöpäläiset ovat kuitenkin aina olleet ihmisen läheinen riesa aiheuttaessaan katalaa kutinaa,  ajaessaan kotieläimet hulluuden partaalle ja levittäessään sairauksia. Näin ollen hyönteisten häätämiselle tai poissa pitämiselle syntyi monenlaisia tapoja. Uutta taloa rakentaessa saatettiin pihalle rakentaa puulastuista syöpäläisille oma tupa ja lausua loru, jotta syöpäläiset asettuisivat taloksi niille rakennettuun tupaan ihmisten talon sijasta. Kun syöpäläinen lopulta asettui ihmisten kanssa asumaan, tietyt ajankohdat olivat parhaita syöpäläisten häätöön: viikonpäivistä torstai, kuun vaiheista uusikuu ja vuoden sisällä kevätpäivän tasaus tai talvipäivän seisaus. Syöpäläisiä myös pelättiin. Niiden ajateltiin enteilevän kuolemaa, suruja ja sairauksia. Etenkin kristinuskon myötä syöpäläiset yhdistettiin voimakkaammin likaisuuteen ja Jumalan vihaan.

Onnen ötökkä? (Lähde: Bixabay, 2021, Kasya).

Mytologia, usko, ötökät

Leppäkerttu eli leppäpirkko on yksi esimerkki siitä, kuinka muinaiset uskomukset ja kirkon ilosanoman levittäminen sulautuivat yhteen. Sympaattisen kansallishyönteisemme nimen takaa löytyy muinaissuomalainen veri ja pyhimys. Leppäkerttu on ollut Suomessa mystinen hyönteinen, jota on lähetetty lentoon viestien ja pyyntöjen saattelemana. Tämä pieni viestinviejähyönteinen yhdistettiin 1300-luvulla koko Euroopassa tunnettuun ja vaikuttaneeseen ruotsalaisnaiseen, Birgitta Gudmarssoiin eli Pyhä Birgittaan. Hän oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja toimelias poliitikko, näkijä sekä Jumalan ääni ja sanansaattaja. Niinpä leppäkerttu nimettiin Pyhän Birgittan, suomalaisittain Pyhän Pirkon, mukaan. ”Leppä” puolestaan on aikanaan tarkoittanut Itä-Suomalaisissa kielissä puun lisäksi verta. Tämän takia verenpunaisen hyönteisemme nimessä on tämä kyseinen sana.

Leppäkerttu (Lähde: Pixabay 2021, Pixcel2013) ja ovimaalaus Pyhästä Birgittasta Akaan kirkon alttarikaapissa (Lähde: Museoviraston kuva-arkisto, Finna-palvelu, kuvaaja P.O. Welin, CC BY 4.0).

Kotoisista leppäkertuista enemmän kiinnostuneita suosittelen lukemaan Sami Karjalaisen kirjoittaman Suomen leppäkertut (2020). Lisää tästä teoksesta voi lukea Ötökkäakatemian artikkelista Bongaa leppäkerttu

Kirjoittanut PhD Anna-Maria Borshagovski

Lähteet

Katri Ratia 2009. Taikojen väkevät ainekset: Tutkielma väestä ja sen ilmenemisestä esineissä ja materiaaleissa vanhassa Pohjois-Suomalaisessa taikaperinteessä (pro gradu). https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/45665/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201504201621.pdf. Viitattu 25.12.2021.

Arno Forsius. Syöpäläisuskomuksista. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/syopala2.htm. Viitattu 25.12.2021.

Kaleva 8.3.2003. Birgitta kirjoitti Euroopan johtajille. https://www.kaleva.fi/birgitta-kirjoitti-euroopan-johtajille/2141848. Viitattu 25.12.2021.

Siuro.info 2.12.2012. Vanhoja lapsiin liittyviä kansanviisauksia. https://www.siuro.info/fi/vapaasana/621-vanhoja-lapsiin-liittyviae-kansanviisauksia. Viitattu 25.12.2021.

Taivaannaula 9.1.2016. Sielut kansanperinteessä. https://www.taivaannaula.org/2016/01/09/sielut-kansanperinteessa. Viitattu 25.12.2021.

Anu Vilkman 9.4.2018. Pyllistä karhulle ja pieraise yskä pois – näin ennustat kesän sään ja teet kevättaiat vanhan kansan keinoin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/09/pyllista-karhulle-ja-pieraise-yska-pois-nain-ennustat-kesan-saan-ja-teet. Viitattu 25.12.2021.

Juha Hurme 25.9.2019. Juha Hurmeen kolumni: Miksi kertulla on suomalaisissa ralleissa taipumus lentää ison kiven juureen? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/25/juha-hurmeen-kolumni-miksi-kertulla-on-suomalaisissa-ralleissa-taipumus-lentaa. Viitattu 25.12.2021.