Onko myös hyönteisillä luonne?

Ihmisten luonteita tutkivat tunnustavat yleensä viisi luonteenpiirrettä: sovinnollisuus, ekstroversio, neuroottisuus, tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille.

  • Sovinnolliset ihmiset auttavat muita, välttävät konfliktia ja uskovat muiden hyviin aikeisiin.
  • Ekstrovertit, toisin kuin introvertit, ovat ulospäinsuuntautuneita ja impulsiivisia.
  • Neuroottisuus tarkoittaa herkkyyttä tuntea stressiä, ahdistusta ja pelkoa.
  • Tunnolliset ovat kurinalaisia ja järjestyksellisiä.
  • Avoimuus uusille kokemuksille tarkoittaa kiinnostusta uusia kokemuksia ja ajatuksia kohtaan. 

Ovatko sitten myös jotkin eläinyksilöt neuroottisia tai tunnollisia? Ainakin simpansseilla on tehty samankaltaisia luonnetestejä kuin ihmisillä niin, että eläintarhan hoitajat vastaavat testin kysymyksiin simpanssien puolesta. Tunnollisuus vaikuttaa piirteeltä, jota ei monelta eläimeltä löydy. Jotkin simpanssit kuitenkin vaikuttavat olevan hyvin tunnollisia: hoitajien mukaan ne eivät anna helposti periksi, pystyvät keskittymään pitkiä aikoja ja pysähtyvät ajattelemaan ennen tekojaan.

Hevosille on kehitetty oma luonnetesti, Equine Personality Test, jossa mitataan sovinnollisuutta, ekstroversiota, neuroottisuutta ja ystävällisyyttä sekä ihmisiä että muita hevosia kohtaan. Jotkut hevoset ovat neuroottisempia, kuin toiset ja lähtevät pelottavassa tilanteessa karkuun nopeammin, kuin vakaat hevoset. Kotieläinten luonne ja sen tuntemus onkin aina ollut tärkeää, koska on haluttu jalostaa ystävällisiä ja helposti käsiteltäviä eläimiä. Luonteen tutkiminen on tärkeää myös siksi, että jotkut yksilöt stressaantuvat helpommin maatalouden oloissa kuin toiset.

Aktiivisuutta voi mitata esimerkiksi näin: asetetaan muurahainen lasin alle keinotekoiseen pesään. Sitten lasketaan, kuinka monta kertaa muurahainen vaihtaa pesäkammiosta toiseen. Kuvassa kuusi muurahaista testattavana. Kuva: Anu Halonen.

Muilla eläimillä tutkitaan yleensä aggressiivisuutta, aktiivisuutta, tutkimishalukkuutta, rohkeutta sekä sosiaalisuutta. Eläinten tutkimishalukkuus on samankaltainen kuin ihmisten avoimuus uusille kokemuksille. Eläimillä se tulkitaan enemmän avoimuutena uusille ympäristöille ja esineille. Esimerkiksi ampiaisten tutkimishalukkuutta mitataan viemällä koeampiainen uuteen terraarioon, jossa jotkut yksilöt lähtevät heti tutkimaan ja ihmettelemään ja toiset ujostelevat pitkään.

Sovinnollisuus ja aggressiivisuus muistuttavat myös toisiaan. Epäsovinnollinen henkilö on muita kohtaan aggressiivinen ja epäluuloinen. Hyönteisten aggressiivisuutta voidaan tutkia esimerkiksi uhkailemalla koeyksilöä sudilla. Hyvin aggressiiviset yksilöt käyvät sudin kimppuun, kun taas rauhanomaiset yksilöt mieluummin väistävät.

Ampiaisilla on tutkittu esimerkiksi aggressiivisuutta. Kokeessa ampiaista uhkaillaan sudilla, jolloin sen ”luonteesta” riippuen se joko hyökkää sudin kimppuun tai väistää sitä. Kuva wal_172619 Pixabaystä

Ihmisten ekstraversio ja eläinten sosiaalisuus ovat myös samaa lajia. Hyönteisillä sosiaalisuutta mitataan yleensä asettamalla yksi varmasti hämmentynyt yksilö läpinäkyvään putkeen tai muuten eristyksiin ja seuraamalla koeyksilöä: pysyykö se kaukana lajitoverista tai meneekö se heti kaveriksi viereen? Eläinten rohkeus ja aktiivisuus ovat epäselvempiä, mutta ehkä muistuttavat neuroottisuutta. Neuroottinen ihminen, kuten myös arka eläin, pelkäävät helposti ja välttävät vaarallisia tilanteita. Toisaalta neuroottinen ihminen myös suuttuu helposti, ja suuttumiseen eläinten rohkeus ei ota kantaa. Rohkeutta ja arkuutta mitataan luomalla jokin vaarallinen tilanne. Esimerkiksi ampiaisesta on pelottavaa kohdata vieras lajitoveri, joten ampiaiset, jotka uskaltavat lähestyä vieraan ampiaisen vartioimaa sokeripalaa ovat hyvin rohkeita. Rohkeat kovakuoriaiset taas toipuvat nopeasti pinseteillä käsittelystä.

Kovakuoriaisten rohkeutta voi tutkia käsittelemällä niitä pinseteillä. Aremmilla yksilöillä menee kauemmin toipua käsittelystä kuin rohkeilla yksilöillä. Kuva wal_172619 Pixabaystä

Kirjoittanut Anu Halonen

Lähteet

Finkemeier, M. A., Langbein, J., & Puppe, B. (2018). Personality research in mammalian farm animals: concepts, measures, and relationship to welfare. Frontiers in Veterinary Science, 131.

Gosling, S. D., & John, O. P. (1999). Personality dimensions in nonhuman animals: A cross-species review. Current directions in psychological science, 8(3), 69-75.

Jolivald, A., Yarnell, K., Hall, C., & Ijichi, C. (2022). Do you see what I see? Investigating the validity of an equine personality questionnaire. Applied Animal Behaviour Science, 105567.

Kralj-Fišer, S., & Schuett, W. (2014). Studying personality variation in invertebrates: why bother?. Animal Behaviour, 91, 41-52.

Latzman, R. D., Sauvigné, K. C., & Hopkins, W. D. (2016). Translating chimpanzee personality to humans: Investigating the transportability of chimpanzee‐derived personality scales to humans. American Journal of Primatology, 78(6), 601-609.

Müller, T., & Juškauskas, A. (2018). Inbreeding affects personality and fitness of a leaf beetle. Animal Behaviour, 138, 29-37.

Udino, E., Perez, M., Carere, C., & d’ETTORRE, P. (2017). Active explorers show low learning performance in a social insect. Current zoology, 63(5), 555-560.

Wright, C. M., Hyland, T. D., Izzo, A. S., McDermott, D. R., Tibbetts, E. A., & Pruitt, J. N. (2018). Polistes metricus queens exhibit personality variation and behavioral syndromes. Current Zoology, 64(1), 45-52.