Muurahaisia matkalaukussa

Lähdin lyhyelle tutkijavierailulle Itävaltaan, tutkimusinstituutti IST Austriaan. Matkan tarkoituksena oli esitellä uusimmat tutkimustulokseni, keskustella meneillään olevista ja tulevista yhteistyöprojekteista sekä tuoda eläviä muurahaisia Ouluun tutkimuksia varten. Lähtiessäni Oulussa oli 70 sentin lumipeite ja lämpötila pakkasen puolella. Kolmen lentotunnin päässä Itävallassa mantelipuut kukkivat instituutin pihassa ja lämpötila huiteli 20 asteen tienoilla.

Esitelmäni lisäksi kahden päivän vierailuun sisältyi runsaasti tapaamisia muiden tutkijoiden kanssa. Tutkijakollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa parasta ja hedelmällisintä on vastavuoroinen innostus. Viime aikoina sekä Itävallassa että Oulussa tutkijoiden innostusta ovat herättäneet muurahaisista löytyneet uudet virukset. Ajatustenvaihto synnyttää uusia ideoita, jotka voivat jalostua uusiksi tutkimusprojekteiksi.

Viruksia kylkiäisenä

Tutkimuksissani olen yhteistyössä FT Jaana Jurvansuun kanssa löytänyt eräästä muurahaislajista 10 virusta, joista suurin osa oli aiemmin tieteelle tuntemattomia lajeja. Evoluutiotutkijana minua kiinnostaa etenkin evoluutionopeuden suuri vaihtelu eri viruslajien välillä. Evoluutionopeuksien perusteella voi päätellä, kuinka tiuhaan virus monistaa itseään isäntänsä soluissa sekä kuinka suuren populaation virus on pystynyt perustamaan isännässään. Mitä suurempi populaatio, sitä tehokkaammin luonnonvalinta on karsinut haitallisia mutaatioita virusten genomeista, mikä parantaa virusten menestymismahdollisuuksia.

Oulussa jatkuvia virustutkimuksia varten kannoin kotiinpaluuta edeltävänä iltana vierashuoneeni eteiseen laatikollisen muurahaisia. Aamulla poistin muurahaisten juomapullot laatikosta, jonka sitten pakkasin käsimatkatavaroihini. Kyseiset muurahaiset ovat herkkiä alhaisille lämpötiloille, minkä vuoksi niitä ei missään tapauksessa voinut laittaa ruumaan meneviin matkatavaroihin. Turvatarkastuksessa yritin näyttää mahdollisimman vähän epäilyttävältä, sillä en halunnut joutua kuulusteltavaksi omituisista tuliaisistani. Kaiken varalta mukanani oli ELY-keskuksen tuontilupa muurahaisille sekä yhteistyökumppanini kirje, josta käy ilmi muurahaisten olevan tutkimustarkoitusta varten. Pääsin kuitenkin muurahaisteni kanssa turvatarkastuksen läpi ongelmitta.

Kotiin päästyäni teimme lasteni kanssa pienen tieteellisen kokeen: keitimme kananmunan ja erottelimme siitä palan valkuaista ja keltuaista ja tarjoilimme ne erikseen pieniltä foliolautasilta. Tutkimuskysymys kuului, kumpi maistuu muurahaisille paremmin. Toistoja tähän tutkimukseen ei sisältynyt, joten tulos on vain suuntaa antava: aamuun mennessä valkuaisannos näytti huvenneen nopeammin pieniin murkkumahoihin.

Yliopistolla muurahaiset päätyivät kasvatuskaappiin, jonka olosuhteita voidaan kontrolloida. Näille muurahaisille ohjelmoitiin 14 tuntia kestävä päivä mukavassa 27 ⁰C:n lämpötilassa sekä 10 tuntia kestävä yö viileämmässä 21 asteessa. Ruuaksi tarjoillaan kaksi kertaa viikossa hunajaa ja torakoita, ja pohjaan valettu kipsikerros kastellaan riittävän kosteuden säilyttämiseksi. Tutkimukseni aihe on vielä salaisuus, mutta tulosten varmistuttua tulen kirjoittamaan siitä Ötökkäakatemian sivulla.

Yliopistotutkija, dosentti Lumi Viljakainen, Oulun yliopisto