Kyborgihyönteisten esiinmarssi – entä etiikan?
Olet saattanut kuulla joskus ns. zombisienestä, joka tunkeutuessaan muurahaiseen alkaa vähitellen ohjata sen liikkeitä: muurahainen jättää pesänsä ja alkaa suunnata kohti sienelle suotuisaa mikroilmastoa. Mutta tiesitkö, että sama voidaan tehdä hyönteisille myös keinotekoisesti? Japanilaiset tutkijat ovat kehittäneet tavan ohjata torakoiden liikkeitä niihin kiinnitettävillä elektronisilla komponenteilla. Suurena scifi-fanina ja robotiikan ystävänä ensireaktioni oli ihastunut ihmetys, mutta se vaihtui nopeasti kylmiksi väreiksi. Elävien olentojen kehoja manipuloidaan ja ohjaillaan keinotekoisesti haluttuun suuntaan. Mistä siinä oikein on kysymys?
Kyborgitorakat
Japanilainen tutkija Kenjirō Fukuda ja hänen ryhmänsä tieteellisen tutkimuslaitoksen Rikenin laboratoriosta ovat kehittäneet kyborgitorakoita, joita ihminen voi ohjata. Kyborgilla tarkoitetaan eliötä, johon on yhdistetty mekaanisia tai elektronisia osia. Tutkijat pystyvät torakkaan kiinnitettävien elektronisten komponenttien avulla ohjailemaan torakoiden liikkeitä. Komponenttien avulla stimuloidaan torakan tuntosarvien hermoja. Näin sille voidaan uskotella, että se on törmännyt esteeseen, jolloin se kääntyy vastakkaiseen suuntaan. Ohjaus tapahtuu langattomasti Bluetoothin avulla. Energiaa signaalien lähettämiseen ja prosessoimiseen saadaan pienenpienen aurinkokennon avulla, joka kiinnitetään torakan selkään.
Kyborgitorakka ei ole uusi keksintö: työ pohjautuu Singaporen Nanyangin teknillisen yliopiston hyönteistenkontrollointitutkimuksiin. Myös Pohjois-Carolinan osavaltionyliopisto on kehittänyt kyborgihyönteisiä katastrofialueiden tutkimiseen. Jopa mutkikkaampienkin olentojen, kuten rottien, liikkeitä on onnistuttu ohjailemaan ihmisen mielen avulla.
Miksi kyborgeja tehdään?
Mitä hyötyä elävien olentojen kyborgeiksi muuttamisesta sitten on? Robotiikassa pienillä roboteilla on etuja isompiin nähden, kuten parempi liikkuvuus ja pääsy pienempiin paikkoihin. Isommissakin roboteissa on tosin omat puolensa. Niihin on esimerkiksi mahdollista kiinnittää suurempi virtalähde, joka kestää pidempään. Fukudan mukaan pienten robottien akut kuluvat nopeasti loppuun, jolloin ne eivät ehdi tutkia ympäristöään kovin kauan esimerkiksi paikallistaessaan maanjäristyksen uhreja raunioista. Elävät olennot puolestaan liikuttavat itse itseään. Niiden liikkumiseen ei kulu sähköä, eivätkä ne tarvitse mutkikkaita algoritmeja liikkumiseen tai teknisiä ratkaisuja vaikkapa pystyssä pysymiseen. Torakoiden liikkuminen ei myöskään hyytyisi, koska ne voisivat ikään kuin ladata itsensä: niiden ohjausjärjestelmän voi kytkeä pois päältä, jolloin ne etsisivät itse oman ruokansa.
Kyborgihyönteisiä voisi tulevaisuudessa hyödyntää robottien sijasta pelastustehtävissä, mm. maanjäristyksissä loukkuun jääneiden ihmisten paikallistamisessa. Muita käyttömahdollisuuksia voisi olla torakkalauman käyttäminen esineiden siirtämiseen, kasvien pölyttäminen ja kaasuvuotojen paikallistaminen. Myös Yhdysvaltojen sotateollisuus on kiinnostunut hyönteiskyborgitutkimuksesta. He toivovat kyborgihyönteisistä olevan tulevaisuudessa hyötyä muun muassa tiedustelussa ja räjähteiden etsimisessä. Sotateollisuustutkimus herättää monesti eettisiä kysymyksiä etenkin, jos siihen liittyy elävien olentojen valjastaminen sotakäyttöön.
Kyborgihyönteiset ja eettisyys
Entä oikeuttavatko edellä mainitut käyttötarkoitukset elävien olentojen muokkaamisen kyborgeiksi? Etiikka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä, kuten mikä on oikein ja väärin. Moraaliset kysymykset eivät ole helppoja. Aikojen saatossa etiikkaan on muodostunut monia eri koulukuntia, jotka tarkastelevat kysymyksiä omista näkökulmistaan. Ihmisen kokemaan moraaliin vaikuttavat muun muassa uskomukset ja asenteet, joiden muodostumiseen puolestaan vaikuttavat esimerkiksi kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö. Yksi etiikan peruskysymyksistä on, miten meidän tulisi kohdella muita eläviä olentoja.
Yhteiskunnan eettiset ratkaisut kulkevat käsi kädessä yhteisön jäsenten mielipiteiden kanssa. Montrose, Carroll, Smith, ja Oxley pohtivat niin sanotun suuren yleisön suhtautumista kyborgihyönteisten käytön eettisyyteen vuoden 2017 julkaisussaan ”Cyborg insects: use or abuse?”. He tuovat esille, että torakoista ja koiperhosista puhutaan tuhoeläiminä, jotka yleisö yhdistää helposti likaisuuteen ja vahinkojen aiheuttamiseen. Näin ollen esimerkiksi torakoita ei nähdä arvokkaina eliöinä, eikä niihin siksi niin helposti yhdistetä eettisiä kysymyksiä. Kirjoittajat tuovat myös esille, että mediassa kyborgiaiheesta puhutaan positiivisesta näkökulmasta: jo otsikoissa nostetaan usein esille kyborgihyönteisten mahdollisuudet ihmishenkien pelastamiseen. Myös se, ajatellaanko hyönteisten tuntevan kipua, vaikuttaa siihen, koetaanko kyborgihyönteisen rakentaminen hyväksyttäväksi.
Tuntevatko hyönteiset kipua?
Tähän mennessä on ajateltu, etteivät hyönteiset koe juurikaan kipua tai jos kokevatkin, vain lievästi, koska niiden hermosto on erilainen kuin ihmisillä. Kivun tuntemista on hankala todistaa, koska ei vielä tiedetä, millaisia hermostollisia tai kognitiivisia ominaisuuksia kivun kokemiseen tarvitaan. Vahingoittava ärsyke on nimittäin mahdollista aistia ja välttää sitä, vaikkei itse kipua tuntisi, kuten Adamo tuo esille vuoden 2022 julkaisussaan ”Is it pain if it does not hurt? On the unlikelihood of insect pain”. Tällaista ärsykkeiden välttämistä on nähtävissä esimerkiksi tekoälyllä tai halvaantuneilla ihmisillä, jotka reagoivat refleksillä jalkaan kohdistuneeseen sähköiskuun vaikkeivät sitä tunnekaan. Alkaa kuitenkin olla viitteitä, että hyönteisetkin voivat kokea kipua samalla tavalla kuin selkärankaiset.
Asia vaatii vielä lisätutkimuksia, mutta jos se pitää paikkansa, se herättää uusia eettisiä kysymyksiä esimerkiksi hyönteisten käytöstä ruokana. Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES toteaa hyönteisten kasvatusta ja käyttöä koskevassa lausunnossaan: ”Hyönteisten neurofysiologisten, anatomisten ja käyttäytymistutkimuksista saatu tieto viittaa muun muassa hyönteisten kipukäyttäytymiseen, joten mahdollista on, että hyönteiset voisivat tuntea kipua ja kärsimystä tai muuta vastaavan kaltaista haittaa. Sen vuoksi hyönteisten pito-olosuhteisiin, kohteluun, käsittelyyn ja lopetusmenetelmiin on hyvä soveltaa varovaisuusperiaatetta”.
Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että varman tiedon puuttuessa pelataan ikään kuin varman päälle. Silloin pyritään esimerkiksi välttämään kivun tuottamista, jos ei tiedetä, voiko kohde sitä kokea. Eläinten hyvinvointikeskuksen EHK:n sivuilla todetaan, että varovaisuusperiaatteen noudattaminen hyönteisten kohdalla tulisi kuitenkin yhteiskunnalle kalliiksi: esimerkiksi tuhohyönteisiä ei voisi jatkossa torjua samanlaisin menetelmin kuin nyt. Se johtaisi ongelmiin muun muassa ruoantuotannossa.
Ehkeivät torakat tunne kipua, jos niitä ohjaillaan tavalla, jolla ne muutenkin liikkkuisivat? Ne luulevat kohdanneensa esteen, koska niiden tuntosarvet kertovat niin, ja siksi vaihtavat suuntaa. Ehkei torakka välitä, liikkuuko se aitojen vai keinotekoisten signaalien johdattamana? Mutta entä elektroniikan laittaminen niiden kehoon? Tehdäänhän niin lääketieteessä ihmisillekin. Silti, elektroniikan avulla eliön kehon kontrolloiminen ilman varmuutta, miten eliö sen kokee, osuu johonkin syvälle. Minussa se herättää jopa groteskeja tunteita ja pakottaa kohtaamaan entistä syvemmin moraalisia kysymyksiä, kuten eliöiden oikeus omaan kehoonsa. Ehkä siitä tarvitaan enemmän yhteiskunnallista keskustelua?
Kirjoittaja Jasmin Nevala
Lähteet:
Julkaisut:
Adamo, S. A. (2019). Is it pain if it does not hurt? On the unlikelihood of insect pain. The Canadian Entomologist, 151(6), 685-695.
Montrose, V. T., Carroll, G., Smith, R., & Oxley, J. A. (2017). Cyborg insects: use or abuse?.
Cao, F., Zhang, C., Choo, H. Y., & Sato, H. (2016). Insect–computer hybrid legged robot with user-adjustable speed, step length and walking gait. Journal of The Royal Society Interface, 13(116), 20160060.
Gibbons, M., Sarlak, S., & Chittka, L. (2022). Descending control of nociception in insects?. Proceedings of the Royal Society B, 289(1978), 20220599.
Hersh, M. A. (2021). Professional ethics and social responsibility: military work and peacebuilding. AI & SOCIETY, 1-17.
Zhang, S., Yuan, S., Huang, L., Zheng, X., Wu, Z., Xu, K., & Pan, G. (2019). Human mind control of rat cyborg’s continuous locomotion with wireless brain-to-brain interface. Scientific reports, 9(1), 1-12.
Tekstissä linkitetyt uutiset esiintymisjärjestyksessä:
https://www.nationalgeographic.com/animals/article/cordyceps-zombie-fungus-takes-over-ants
https://www.washingtonpost.com/technology/2022/10/08/robot-bugs-cyborg-cockroaches-robot-flys/
http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4808342.stm
https://www.sciencealert.com/insects-probably-do-feel-pain-similar-to-how-we-do-scientists-argue
Lähteet, joihin tekstissä ei ole suoraa linkkiä:
https://www.washingtonpost.com/technology/2022/10/08/robot-bugs-cyborg-cockroaches-robot-flys/