Jälkeläishoito

Luonnossa monet eläinvanhemmat, myös hyönteiset, huolehtivat jälkeläistensä ravinnonsaannista, puhtaudesta ja suojasta siinä missä ihmiset yhteiskunnissaan.

Koivulta voi vihdantekoaikaan tavata koivuludeperheen. Emo johdattaa jälkikasvunsa ruokailemaan, ja aterian jälkeen joukko taapertaa sen perässä takaisin tuulensuojaan. Turkkilot, luonnon terveyspoliisit, suunnistavat pikkueläinten raadoille tuntosarviensa herkän hajuaistin avulla. Turkkiloemot kuoppaavat raadon, ruokkivat sillä toukkiaan ja torjuvat niitä uhkaavia petohyönteisiä takapäänsä pahanhajuisella eritteellä. Joillakin hyönteisillä, kuten hirvikärpäsellä, toukka kehittyy ”kantavan” naaraan sisällä. 

Yli miljoonasta hyönteislajista parille sadalle lajille on kehittynyt järjestely, jossa koiras huolehtii jälkeläisten eloon jäämisestä. Siitä enemmän isänpäivänä. Pysy kanavalla!

Iiris Kalliola

Videolla Oulun yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian professori Arja Kaitala kertoo hyönteisten jälkeläishoidosta. 

Nymfi on yksilön kehitysvaihe sellaisilla hyönteisillä, joilla on osittainen, vaillinainen muodonvaihdos. Sellaisia ovat esimerkiksi luteet, joilta kotelovaihe puuttuu. Munasta kuoriutuva luteen nymfi muistuttaa ulkonäöltään aikuista. Se kasvaa ja luo viisi kertaa nahkansa ennen aikuistumistaan.