Ilmastonmuutos koettelee

Ilmastonmuutoksen myötä maapallon lämpötila nousee, varsinkin pohjoisilla leveysasteilla. Kesistä tulee pidempiä ja lämpimämpiä, ja myös talvet lämpenevät huomattavasti. Hyönteiset varmaan hyötyvät tällaisista muutoksista – vai hyötyvätkö?

Saksanampiaisia. Kuva: Wikimedia Commons

Lajien esiintymisalueiden rajat siirtyvät.  Ilmastonmuutos aiheuttaa monia ennalta-arvaamattomia muutoksia, ja lajien kyky sopeutua niihin ei välttämättä riitä.  Monet lajit levittäytyvät pohjoisemmaksi ja niitä häviää eteläisemmiltä alueilta. Yksi esimerkki Suomeen levittäytyneistä lajeista on saksanampiainen (Vespula germanica). Se herää keväällä aikaisemmin kuin kotimaiset lajit, ja talvien lyhetessä se saa etulyöntiaseman lajien kilpaillessa pesäpaikoista ja ravinnosta.

Aikatauluongelmat  Vuodenaikojen pituuksien muutokset voivat aiheuttaa lajien välillä fenologista (fenologia = eliöiden elintoimintojen ja käyttäytymisen vuodenaikainen ja vuosittainen vaihtelu) epärytmisyyttä, jolloin esimerkiksi pölyttäjähyönteiset voivat olla liikkeellä ennen kuin ravintokasvit ovat kukassa, tai kukat ehtivät kukkia ennen kuin niiden pölyttäjät ovat heränneet. Tämä aiheuttaa ongelmia varsinkin erikoistuneille pölyttäjille.

Sään ääri-ilmiöt  Ilmastonmuutos lisää seudun normaalista säästä poikkeavia säätiloja, kuten pitkäkestoista kuivuutta tai tulvia sekä epätavallisen kuumia tai kylmiä ajanjaksoja. Hyönteiset kärsivät äärimmäisyyksistä, joihin ne eivät ole sopeutuneet, mistä seuraa vuosittaisia vaihteluita lisääntymismenestykseen. Lämpöaaltojen aikana pesät saattavat lämmetä liikaa, ja toisaalta kylmässä ja märässä säässä lisääntyminen on tehotonta.

Kuva: Iiris Kalliola

Talvinen energiankulutus kasvaa. Talvien lämmetessä talvehtivat hyönteiset joutuvat käyttämään rasvavarastojaan nykyistä enemmän. Pesän lämmössä aineenvaihdunnan taso pysyy korkeana, mutta asukkaat eivät voi lähteä ravinnonhakuun, koska ulkona on vaihtolämpöisille liian kylmä. Rasvavarastojen hupeneminen saattaa huonontaa lisääntymismenestystä tai jopa selviytymistä. Lämpimämmät talvet voivat esimerkiksi kiihdyttää talvehtivien muurahaisten aineenvaihduntaa ja sen myötä nopeuttaa työläisten ikääntymistä ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia.

Elinympäristöjä häviää.  Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta elinympäristöjä pirstoutuu ja tuhoutuu, mikä vielä lisää sen haittavaikutuksia eliöille. Sosiaalisilla hyönteisillä, kuten muurahaisilla, voi ilmetä muun muassa suunnistamiseen ja pesän perustamiseen liittyviä ongelmia.

Ekosysteemipalveluja menetetään.  Sosiaalisten  hyönteisten merkitys pölyttäjinä, tuhoeläintorjujina ja ravinteiden kierrättäjinä on suuri, ja näiden ekosysteemipalvelujen menetyksen seurauksia luonnolle ja ihmiselle on vaikea ennakoida. Myös ihmisen on sopeuduttava.

Tutkijoidenkin on sopeuduttava siihen, että kenttäkausi saattaa keväällä alkaa entistä aikaisemmin. Ötökkäakatemian muurahais- sekä kiiltomatotutkijat saivat havaita sen tänä vuonna 2018.

Anna Antinoja, Oulun yliopisto

Professori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta piti Oulussa luennon ilmastonmuutoksen vaikutuksista sosiaalisiin hyönteisiin. Tämä artikkeli syntyi sen innoittamana. Kiitos!

Kirjoittaja valmistelee maisteriopintoihin liittyvää pro gradu-opinnäytetyötä kimalaisten käyttäytymisestä.

Artikkelikuva: Iiris Kalliola