Stadi vastaan lande

Kesäkuun lopulla julkaistiin Englannissa tehty kimalaistutkimus, jossa yhdyskuntien havaittiin voivan kaupungissa paremmin kuin maaseudulla. Tutkimusryhmän vetäjä Elli Leadbeater oli vastaväittäjäni ja mukana oli muitakin kollegoja Lontoon ajoiltani.

Ruusuruoho on mesipistiäisten ja perhosten lempikukkia. Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo

Tutkimusta varten luonnosta kerättyjen kontukimalaiskuningattarien perustamia pesäyhdyskuntia sijoitettiin liki 40 eri paikkaan mukaan lukien alueita Lontoon kantakaupungista, esikaupungeista ja Kaakkois-Englannin maaseudun viljelymailta. Yhdyskuntien hyvinvoinnin arviointiperusteina käytettiin niiden kokoa sekä huonon sään varalle varastoidun siitepölyn ja meden määrää. Maaseudun pesiin verrattuna kaupunkikimalaisten pesät tuottivat enemmän lisääntyviä jälkeläisiä ja niissä hääri enemmän työläisiä.

Vihreää aavikkoa Nykyisen tehomaatalouden aikakautena maaseudulla on pölyttäjille tarjolla kukkia liian vähän tai lajisto on yksipuolinen. Kimalaiset tarvitsevat siitepölyä monesta eri kukkalajista saadakseen tarvitsemansa proteiinit. Viljelykasvien kukkavaihe kestää vain lyhyen ajan vuodesta. Lisäksi tehomaataloudessa käytetyt torjunta-aineet (neonikotinoidit) heikentävät jo pieninä pitoisuuksina kimalaisten ravinnonhankintamotivaatiota, mikä saattaa johtaa heikompaan pesintämenestykseen. Tätä on tutkinut Juho Lämsän tutkimusryhmä Oulun yliopistosta, ja työ hyväksytty julkaistavaksi samassa arvostetussa tiedejulkaisusarjassa (Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences) kuin edellä mainittu englantilaistutkimus .

Lontoon kukkaloisto tarjoaa pölyttäjille runsaan ruokapöydän. Puistot ovat hyvin hoidettuja ja niiden istutukset monimuotoisia. Joutomailla ja ränsistyneiden rakennusten katoilla ja seinien raoissa kasvaa monenmoisia kukkia. Vaikka kaupungissa ei voi välttyä ilmansaasteilta, niin hyönteismyrkyiltä ilmeisesti voi. 

Tutkimustulokset eivät päde maailmanlaajuisesti, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa maalaiskimalaiset ovat pärjänneet paremmin. Ja toki Kaakkois-Englannista löytyy varmasti myös niin perinnebiotooppeja, joissa kukilla ja pölyttäjillä on asiat hyvin, mutta tähän tutkimukseen on valittu satunnaisia maatiloja. The Guardian-lehdessä olleen artikkelin mukaan Britannian niityistä ja kukkakedoista on toisen maailmansodan jälkeen hävinnyt peräti 97 prosenttia.

Keltasauramo, puna-apila, masmalo, päivänkakkara, kannusruoho… Myös teiden varsilla monipuolinen kasvillisuus on kestävämpi kuin vähälajinen. Kuva: Iiris Kalliola

Luonnonkukat kunniaan!  Suomalaiset hoitavat kaupunkien piha-alueita ja puutarhoja vähän liiankin tarkasti. Meillä luonnonkukkia pidetään enemmänkin rikkaruohoina, joita vastaan on taisteltava keinolla millä hyvänsä. Ihmisten yhteiskuntakelpoisuuden mittarina on nurmikon tasaisuus ja lyhyys. Kaupunkien puistosuunnittelijat hoi, luonnonkukat kunniaan!

Tutkijatohtori Olli Loukola, Oulun yliopisto