Tekoälyn hyödyntäminen tieteen tekemisessä
Tekoälyn kehitys on ottanut valtavia harppauksia viime aikoina. Tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneohjelmia, jotka pystyvät toimimaan älykkäällä, ihmismäisellä tavalla: ne pystyvät esimerkiksi ratkaisemaan ongelmia tai analysoimaan dataa eli löytämään datasta kuvioita ja yhteyksiä. Tekoälyssä on eri osa-alueita, kuten konenäkö, koneoppiminen ja syväoppiminen. Näissä algoritmit luokittelevat syötteen dataa ja tekevät siitä ennusteita.
Viime aikoina ns. generatiivinen tekoäly on tehnyt isoja läpimurtoja. Generatiivinen tekoäly ei vain tulkitse tietoa, vaan pystyy luomaan ja generoimaan uutta tietoa tai sisältöä, kuten tekstiä tai kuvia. Viraaliksi noussut ChatGPT on esimerkki generatiivisesta tekoälystä. ChatGPT on OpenAI:n kehittämä kielimalli, jolle voidaan esittää kysymyksiä tai pyyntöjä. Sitä voidaan siis käyttää esimerkiksi tekstisisällön tuottamiseen, kuvien tekemiseen ja tehtävissä avustamiseen, kuten yhteenvetojen tekemiseen.
Tekoälyn murros – uhka vai mahdollisuus?
Tekoälyn murroksesta voidaan olla monta mieltä. Se on nähty uhkana työpaikoille, mutta toiset kokevat sen vapauttavan ihmisiä rutiininomaisista töistä. Tekoäly uhkaa kuitenkin jo luoviakin aloja, kuten viestintää ja kuvittajia. Tekoäly on ollut hyödyksi esimerkiksi lääketieteessä, kuten antibioottien löytämisessä, mutta se voi olla myös hyvin tehokas informaatiovaikuttamisen ja manipuloinnin väline, koska se voi tuottaa mielipiteitä ja tekstejä halutulla tavalla hyvin nopeasti. Tekoälyn tuottaman tekstin myös pelätään hiljalleen laimentavan internetin moninaisuuden. Usein taustalla on myös huoli tekoälyn liian nopeasta kehittymisestä: etiikka ja moraali eivät välttämättä pysy perässä.
Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten siihen ei auta kuin sopeutua esimerkiksi työelämässä. Tulevaisuudessa ihmiset, jotka pystyvät hyödyntämään ja ymmärtämään tekoälyä tulevat menestymään helpommin, koska tekoäly tulee ulottumaan yhteiskunnan jokaiselle osa-alueelle. Miten tekoälyn läpimurto näkyy sitten tieteen maailmassa? Voiko tutkija opetella hyödyntämään sitä?
Tekoälyn neuvot sen hyödyntämiseen tieteessä
Kysyin sekä ChatGPT:ltä että Microsoftin Bing AI Searchilta, miten ChatGPT:n tapaiset kielimallit voivat mullistaa tieteen tekemisen ja miten tutkijat voivat niitä hyödyntää. Bing antoi suomeksi lyhyemmän vastauksen, ChatGPT englanniksi pidemmän.
ChatGPT:n vastaus:
ChatGPT toi esille seuraavia tapoja hyödyntää generatiivista tekoälyä tieteen tekemisessä:
- Tiedon etsiminen: tutkijat voivat kysyä eri aiheista kysymyksiä ja saada käsityksiä ja oivalluksia monien eri alojen aiheista.
- Kirjallisuuskatsaukset: ChatGPT voi tiivistää tieteellisiä artikkeleja, ehdottaa relevantteja artikkeleita tai tarjota kontekstia tiettyihin tutkimusaloihin. Se voi auttaa tutkijoita pysymään ajant asalla viimeisistä löydöksistä ja tunnistaa avainviitteitä.
- Ideoiden luominen: tutkijat voivat käyttää ChatGPT:tä ideoiden brainstormaamiseen ja saadakseen ehdotuksia tutkimusten suunnasta, koeasetelmista tai mahdollisista yhteistyökuvioista. ChatGPT:n kyky luoda luovia vastauksia voi inspiroida tutkijoita ja tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia.
- Kokeellinen suunnittelu: tutkijat voviat konsultoida ChatGPT:tä hienosäätääkseen koeasetelmia, kuten mitä muuttujia tulisi ottaa huomioon, kontrolliryhmät sekä mahdolliset sudenkuopat. Tekoäly voi tarjota näkemyksiä, jotka pohjautuvat olemassaolevaan tieteelliseen tietoon ja auttavat optimoimaan kokeen protokollia.
- Datan analysointi ja tulkitseminen: ChatGPT voi auttaa tutkijoita analysoimaan ja tulkitsemaan dataa. Tutkijat voivat keskustella löydöksistään, saada selityksiä, tutkituttaa kuvioita tai luoda hypoteeseja, jotka pohjautuvat heidän keräämäänsä dataan.
- Tilastolliset analyysit: ChatGPT voi avustaa tutkijoita tekemään tilastollisia analyyseja tarjoamalla neuvoja sopiville menetelmille / testeille, selittämällä tilastollisia termejä ja auttamalla tulkitsemaan tuloksia.
- Tieteellinen viestintä: ChatGPT voi tukea tutkijoita viestinnässä. Tutkijat voivat harjoitella monimutkaisten termien selittämistä yksinkertaisemmilla termeillä, saada palautetta kirjoituksestaan tai esityksestään ja saada apua viestinnän strategioiden hiomiseen.
- Yhteistyö ja poikkitieteellinen tutkimus: ChatGPT voi edistää yhteistyötä eri alojen tutkijoiden välillä. Se voi auttaa kuromaan tiedoissa olevia aukkoja, edistää poikkitieteellistä keskustelua ja edesauttaa tehokasta kommunikointia eri alojen asiantuntijoiden välillä.
- Vertaisarviointi: tutkijat voivat saada palautetta tutkimuksestaan tai käsikirjoituksestaan keskustelemalla ChatGPT:n kanssa. Vaikka se ei voikaan korvata ihmistä vertaisarvioinnissa, se voi tarjota alustavia näkemyksiä ja auttaa tunnistamaan mahdolliset kehityksen alueet.
- Tieteellinen opetus: ChatGPT voi avustaa opetuksessa tarjoamalla selityksiä, vastaamalla oppilaiden kysymyksiin ja edistämällä interaktiivista oppimiskokemusta. Sitä voidaan käyttää verkkokursseilla tai itseohjautuvassa oppimisessa.
ChatGPT kuitenkin muistuttaa, että on tärkeää ymmärtää, että tekoäly on vain työkalu. Sen tuotoksia tulee tarkastella kriittisesti ja varmistaa perinteisen tieteellisen metodin kautta, eli se ei voi korvata ihmistä.
Bingin vastaus:
Bingin vastaukseen sisältyi samoja vinkkejä liittyen data-analyysiin, raportointiin ja kommunikointiin:
”Tieteen tekeminen on yhä monimutkaisempaa ja vaativampaa. Tutkijat joutuvat käsittelemään valtavia määriä dataa, kirjoittamaan pitkiä raportteja ja artikkeleita, sekä kommunikoimaan eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tämä kaikki vie paljon aikaa ja resursseja, jotka voisivat olla hyödyllisemmin käytössä itse tutkimuksen edistämisessä.
Tähän haasteeseen voi vastata chatGPT:n tapaiset kielimallit, jotka ovat tekoälyn luomia ohjelmia, jotka osaavat tuottaa ja ymmärtää luonnollista kieltä. Kielimallit voivat auttaa tutkijoita monella tavalla, kuten:
– Data-analyysi: Kielimallit voivat analysoida suuria datamääriä ja tiivistää niistä olennaiset tiedot ja havainnot. Kielimallit voivat myös ehdottaa uusia tutkimuskysymyksiä tai hypoteeseja datan perusteella.
– Raportointi: Kielimallit voivat kirjoittaa selkeitä ja ytimekkäitä raportteja ja artikkeleita tutkimuksen tuloksista ja menetelmistä. Kielimallit voivat myös muokata tekstiä eri kohderyhmille sopivaksi, esimerkiksi yleistajuisemmaksi tai tieteellisemmäksi.
– Kommunikaatio: Kielimallit voivat toimia tulkkina eri kielten ja alojen välillä, jolloin tutkijat voivat helpommin jakaa tietoa ja ideoita keskenään. Kielimallit voivat myös osallistua keskusteluihin ja antaa palautetta tai kritiikkiä.
ChatGPT:n tapaiset kielimallit ovat siis potentiaalisesti mullistavia työkaluja tieteen tekemiselle, sillä ne voivat tehostaa, nopeuttaa ja parantaa tutkimusprosessia. Tietenkin kielimallien käyttöön liittyy myös eettisiä ja metodologisia kysymyksiä, jotka vaativat huolellista harkintaa ja valvontaa. Kielimallit eivät korvaa ihmisen älykkyyttä tai luovuutta, vaan täydentävät niitä.”
Kysyin Bingiltä jatkokysymykseksi, miten ChatGPT voi auttaa tieteellisessä kirjoittamisessa. Vastaus kuului:
” ChatGPT on AI-ohjelmisto, joka voi auttaa tieteellisen artikkelin kirjoitusprosessissa ja auttaa kirjallisuuskatsauksessa, tutkimuskysymysten tunnistamisessa, nykytilan yleiskatsauksen antamisessa ja avustaa tehtävissä, kuten muotoilussa ja kielen tarkistuksessa. ChatGPT voi myös auttaa tiedemiehiä parantamaan kirjoitustyyliään analysoimalla heidän tekstiään, tarjoamalla parannusehdotuksia ja esimerkkejä hyvin kirjoitetuista tieteellisistä artikkeleista tai lauseista.
On kuitenkin huomattava, että vaikka ChatGPT voi auttaa tieteellisen artikkelin sisällön tuottamisessa, se ei voi kirjoittaa artikkelia kokonaan itse. Ihmisen asiantuntemus, kriittinen ajattelu ja analyysi ovat edelleen välttämättömiä kirjoitusprosessissa.”
Näen vastausten pohjalta mielenkiintoisia mahdollisuuksia siinä, miten tekoäly voisi olla hyödyksi tieteen tekemisessä, erityisesti liittyen suuren datamäärän hallitsemiseen.
ChatGPT:n kokeileminen käytännössä
Aioin joku aika sitten kirjoittaa tiivistelmän someen Chakrabortyn ym. (2019) artikkelista (huomasin vasta myöhemmin, että kyseessä olikin vuosia vanha artikkeli, joten en tuotosta ikinä julkaissutkaan). Mieleeni tuli kokeilla, voisiko ChatGPT tosiaan olla siinä avuksi. Pyysin siltä tiivistelmää artikkelin tekstinpätkästä, josta halusin saada paremman yleiskäsityksen. Syötin siis ChatGPT:lle tekstin artikkelin kohdasta ja kehoitin tekemään siitä tiivistelmän. Sen antaman vastauksen jälkeen pyysin vielä lyhyempää vastausta, jonka ChatGPT antoikin (nämä kuvissa alhaalla).
Koin tämän hyödylliseksi, koska ChatGPT:n tiivistelmän avulla sain itselleni vieraasta aiheesta jonkinlaisen ensikäsityksen. Toki on tärkeää, että myös itse lukee tekstin ja varmistaa, pitääkö ChatGPT:n antama tiivistelmä paikkansa. Mutta ChatGPT:n antamien vastausten perusteella on helpompi tietää, mitä asioita tekstistä kannatta etsiä ja mihin kohdistaa ensin huomionsa. Näin ainakin minulle oli nopeampaa muodostaa selkeämpi kuva artikkelin sisällöstä, koska sen käsitteet olivat tutumpia.
Täältä löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten ChatGPT:tä on hyödynnetty käytännössä esimerkiksi raporttien tekemisessä tai tietovyöryn hallinnassa.
Täältä puolestaan löytyy ChatGPT:n ”Cheat Sheet”, jossa selitetään lyhyesti muun muassa avaintermit, avainominaisuudet sekä kehoitteet, joilla voi tehdä yleisimpiä asioita, kuten tiivistää tekstiä, tuottaa uusia ideoita ja kehittää kirjoitustaan. Kehoite on siis ohje tai kysymys, joka tekoälylle esitetään: silläkin on väliä, miten ne muotoilee.
Vaikka tekoäly tuntuu avaavan paljon ovia ja mahdollistavan omien resurssien vapauttamisen datamäärän hallitsemisesta toisenlaisiin asioihin, tekoälyn tarjoamat valmiit ja helpot vastaukset aiheuttavat kuitenkin myös huolta. Voi olla houkuttelevaa nykymaailman kiireen ja kovien paineiden alla hyödyntää liian huolettomasti tekoälyn tuottamia vastauksia. Toivon, että tulevaisuuden tieteentekijät (ja muutkin opiskelijat) opettelevat myös itse käyttämään ja ennen kaikkea kehittämään omaa ajatteluprosessiaan, koska se on tärkeää esimerkiksi silloin, kun arvioidaan tekoälyn vastausten paikkansapitävyyttä. Tutkimuksen tekemisessä ja tieteessä on myös tärkeää oppia ajattelemaan tieteellisellä tavalla ja kriittisesti, jotta voi esimerkiksi arvioida omien ja toisten tuloksien paikkansapitävyyttä. Tämä tieteellinen ajattelutapa kehittyy juurikin oman ajattelun ja pohdinnan käyttämisen kautta. Jään seuraamaan mielenkiinnolla, miten tekoäly tulee muuttamaan maailmaa.
Lähteet:
Chakraborty, T. S., Gendron, C. M., Lyu, Y., Munneke, A. S., DeMarco, M. N., Hoisington, Z. W., & Pletcher, S. D. (2019). Sensory perception of dead conspecifics induces aversive cues and modulates lifespan through serotonin in Drosophila. Nature communications, 10(1), 2365.
https://www.ibm.com/topics/artificial-intelligence
https://markkinoinnintrendit.fi/generatiivinen-tekoaly/
https://www.bbc.com/news/health-65709834
Kansikuva: Kuva Gerd Altmann Pixabaystä