Ötökkäakatemian vuosi 2022

Ötökkäakatemialla on ollut hyvä vuosi! Asiantuntijajoukkomme on kasvanut, olemme osallistuneet moniin tapahtumiin, antaneet haastaatteluja, järjestäneet kirjoituskilpailun, aloittaneet podcastin, kehittäneet opetusmateriaalipaketteja koulujen vapaaseen käyttöön, jakaneet tietoa tutkijan arjesta, tutkimuksista ja ötököistä sekä kasvattaneet tieteestä ja ötököistä kiinnostuneiden seuraajien määrää somekanavissamme.

Vuoden 2022 tapahtumia

Osallistuimme vuonna 2022 pölyttäjäpäivään Viikin kirjastossa, Tvärminnen avoimien ovien päivään sekä Tutkijoiden yöhön niin Oulussa kuin Jyväskylässäkin. Ötökkäakatemialaiset ovat myös käyneet puhumassa niin kouluissa kuin eri tapahtumissakin, kuten One Health -tapahtumassa, ja antaneet useita haastatteluja lehtiin. Lisäksi Piilometsän päiväkotiryhmä on käynyt tutustumassa Ötökkäakatemian kautta Oulun yliopistossa mm. mehiläisiin ja perhosiin.

Tutkijoiden yössä ja Tvärminnen avoimien ovien päivissä kävi runsaasti ihmisiä; heitä oli jonoksi asti Ötökkäakatemiankin pisteillä. Tvärminnen avoimien ovien päivillä ihmisiä kiinnostivat kovasti kiiltomadot, hirvikärpäset ja muurahaiset. Näytillä oli hirvikärpäsiä ja eri muurahaislajeja elävinä. Hirvikärpäsiä pääsi katsomaan myös mikroskoopilla, mikä oli suosittua!

Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä suosittuja olivat niin muurahaiset, jalkapalloa pelaavat kimalaiset, hirvikärpäset kuin ötökkäpiirustuspiste ja piirustusnäyttelykin. Yleisö pääsi katsomaan, miltä kimalaispesä näyttää ja miten yksittäisiä työläisiä voi kouluttaa tekemään asioita, kuten pyörittämään palloa.

Jyväskylän yliopiston Tutkijoiden yössä ihmiset jonottivat päästäkseen kysymään tutkijoilta kysymyksiä ja katsomaan mikroskoopilla hyönteisiä! Taustalla pyöri Sami Karjalaisen ottamia upeita lähikuvia ötököistä. Tapahtuman muissa ötökkäpisteissä aiheina olivat mm. karhukaiset, vesikirput, kärpäset ja pölyttäjät.

Jonna Kulmuni kutsuttiin Biologian opettajien syyspäiville kahden muun asiantuntijan kanssa puhumaan. Hän puhui siitä, miten käsityksemme lajeista on muuttunut viime vuosina ja mitä merkitystä sillä on muuttuvassa maailmassa. Puheessaan Kulmuni toi esiin, että risteytyminen on luultua yleisempää, mistä hieno osoitus on Svante Pääbon saama Nobelin palkinto. Kulmuni kertoi myös risteytymisen adaptiivisesta puolesta ja siitä, että se voi auttaa lajeja sopeutumaan. Tapahtumassa oli hienoja keskusteluja opettajien kanssa ja yhteistä pohdintaa, miten koulut voisivat olla mukana keräämässä dataa ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomen metsien avainlajiin kekomuurahaiseen.

Tiedon jakamista tutkimuksista, ötököistä ja tutkijan arjesta

Ötökkäakatemialaiset ovat tänä vuonna jatkaneet tiedon jakamista tutkimuksistaan, tutkijan arjesta ja ötököistä niin kouluissa, haastatteluissa, blogikirjoituksissa kuin somessakin.

Muun muassa dosentti Olli Loukola on antanut haastatteluja kimalaisista paitsi Suomen medialle myös ulkomaillekin, ja emeritaprofessori Arja Kaitala on antanut useita haastatteluja hirvikärpäsistä. Tutkijatohtori Sanja Hakala kertoi Suomen Luonto -lehdessä hyönteisten jälkikasvun hoivasta, yhteistyöstä ja sosiaalisuudesta. Väitöskirjatutkija Christina Elgert kävi kertomassa tutkimuksestaan  Tölö Gymnasiumissa,  ja professori Heikki Helanterä teki tutkijan etävierailut Paltamon, Kiuruveden ja Oulun Lyseon lukioihin. Tutkijat ovat kertoneet tutkimustyön arjesta ja tutkimuksistaan somekanavillamme Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa.

Olemme tänä vuonna alkaneet kehittää opetusmateriaalipaketteja, jotka tulevat kouluissa vapaaseen käyttöön. Aiheina ovat muurahaiset, pölyttäjät sekä hyönteisnäytteiden ottaminen.

Kirjoituskilpailu ja podcastin aloittaminen

Järjestämäämme tutkimusta popularisoivaan kirjoituskilpailuun tuli monia hyviä kirjoituksia, joita olemme jo jakaneet ja jaamme jatkossakin blogissamme. Kirjoituskilpailun voitti Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mari Annala metsäpurojen vesiselkärangattomia käsittelevällä kirjoituksellaan. Toiseksi tuli Hennariikka Mäenpää Jyväskylän yliopistosta aiheenaan karhukaisten ekologia.

Aloitimme tämän vuoden lopulla myös podcastimme, jossa keskustelemme muun muassa ötökkäaiheisista tutkimuksista. Ensimmäisen podcastin aiheena oli Oulun yliopiston tutkimus muurahaisten geenimanipulaatiosta, ja tulossa on jaksot kimalaisista ja kemikaaleista sekä myöhemmin karhukaisista.

Tilastoja

Somekanaviemme seuraajamäärät ovat kuluneena vuonna mukavasti kasvaneet!

Twitterissä Ötökkäakatemialla on seuraajia 2506. Facebookissa seuraajia on 1926 ja tykkääjiä 1857. Instagramissa meitä seuraa 524 ihmistä.

Kuluneen vuoden suosituimpia Facebook-julkaisujamme olivat:

Instagramin tykätyimmät julkaisumme olivat puolestaan olleet:

Twitterissä suosituimmat tviitit olivat tänä vuonna:

Blogiamme on tänä vuonna luettu 17 444 kertaa, ja sivustolla on vierailtu 9 897 kertaa paitsi Suomesta myös Yhdysvalloista, Ruotsista, Sveitsistä, Alankomaista, Ranskasta, Irlannista, Itävallasta, Kiinasta ja Saksasta.

Olemme kuluneena vuonna kirjoittaneet 34 blogitekstiä. Vuoden suosituin blogitekstimme on ollut emeritaprofessori Arja Kaitalan Tietoa hirvikärpäsestä -kirjoitus, jolla oli 764 lukijaa. Se on myös kaikkien aikojen suosituin kirjoituksemme lukijamäärällä 12 751. Tietokirjailija Iiris Kalliolan teksti Päivä pölyttäjäpuistossa on myös 345 lukijallaan tämän vuoden suosituimpien joukossa, samoin väitöskirjatutkija Ida Holmbergin kirja-arvio Pikku Myyn Ötökkäkirjasta 335 lukijallaan. Suosittuja ovat olleet myös kirjoituskilpailusivumme (1 277 lukijaa), sivu tutkijoistamme (747 lukijaa) ja väitöskirjatutkija Christina Elgertin tekemät pölyttäjäjulisteet (470 lukijaa).

Youtubessa meillä on tilaajia 83, ja vuonna 2022 videoitamme katsottiin 3 957 kertaa. Suosituimmat videomme ovat kuluneena vuonna olleet apulaisprofessori Carita Lindstedt-Karekselan haastattelu mäntypistiäistutkimuksista ja yhteistyön evoluutiosta (1 931 katselukertaa), professori Johanna Mappeksen haastattelu värikkäästä peto–saalissuhteesta (190 katselukertaa), video, jolla professori Heikki Helanterä esittelee muurahaisten koteloita laboratoriokasvatuksissa (171 katselukertaa) sekä dosentti Olli Loukolan esittelyvideo kimalaisten merkitsemisestä numerolapuilla.

Podcastillamme on ollut kuuntelijoita nettisivuillamme 125, YouTubessa 52 ja Spotifyssa 9.

Verkostoitumista ja koordinaattorin vaihtuminen

Verkostoiduimme yhä useamman ötökkätutkijan ja -asiantuntijan kanssa. On hienoa, että ötököistä ja tiedeviestinnästä innostunut joukkomme kasvaa. Meihin kuuluu tällä hetkellä ötökkätutkijoita niin Oulun, Helsingin, Jyväskylän ja Turun kuin Itä-Suomenkin yliopistosta sekä muita ötökkäasiantuntijoita.

Ötökkäakatemian koordinaattori vaihtui syksyllä, koska edellinen koordinaattori Anna Antinoja pääsi tekemään väitöskirjaa Tsekkiin, upeaa! Anna jatkaa Ötökkäaakatemian toimintaan osallistumista muun muassa kertomalla tutkijan arjestaan somekanavillamme. Uudeksi koordinaattoriksi tuli FM Jasmin Nevala. On mielenkiintoista seurata, mitä vuosi 2023 tuo Ötökkäakatemialle tullessaan!

Kirjoittaja Jasmin Nevala