Hyönteistutkijan ötökkäpelko
Tieteen Ig Nobelit eli niin sanotut huumorinobelit jaettiin jonkin aikaa sitten Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa jo 30. kerran.
Huumorinobelilla palkitut tutkimukset eivät välttämättä ole huonoa tiedettä, mutta niiden aiheet ja lähestymistavat ovat erikoisia ja huvittavia. Tutkimukset saavat lukijan yleensä ensin naurahtamaan, mutta sitten ne herättävät uusia ajatuksia ja näkökulmia. Huumorinobelien jakajina toimivat useimmiten oikeat nobelistit.
Tämän vuoden hyönteistieteen Ig Nobelin sai hämähäkkitutkija Ric Vetter Kalifornian yliopiston hyönteistieteen osastolta. Hän selvitti, miksi jotkut hyönteistutkijat pelkäävät hämähäkkejä, vaikka he tutkivat työkseen muita niveljalkaisia. Vetterin tutkimus on nimeltään: Arachnophobic Entomologists: When Two More Legs Makes a Big Difference (Araknofobisten hyönteistutkijoiden pelkokerroin: kaksi lisäraajaa). Hyönteisillä on kolme raajaparia mutta hämähäkeillä neljä. Tutkimus on julkaistu Amerikan hyönteistieteellisen yhdistyksen tieteellisessä julkaisusarjassa vuonna 2013.
Ric Vetter lähetti laajalle joukolle amerikkalaisia hyönteistieteilijöitä pyynnön ottaa yhteyttä, mikäli he suhtautuivat negatiivisesti hämähäkkeihin. Tämän jälkeen Vetter lähetti heille fobioiden mittaamiseen standardoidun kyselylomakkeen. Lomakkeen täytti yhteensä 41 tutkijaa.
Suurimmalla osalla vastaajista oli vain lievä inho tai pelko käsitellä hämähäkkejä. Joukkoon mahtui myös todella hämähäkkikammoisia, joista monet olivat saaneet pelkonsa jo lapsena. Vetteriä hämmästytti se, ettei edes pitkä hyönteistutkijan työura ole saanut henkilöä suhtautumaan hyönteisiin ja hämähäkkeihin samalla tavoin, tasaveroisina osina eläinkunnan suurta niveljalkaisten pääjaksoa.
Oikealla: Hämähäkkipelkoisten hyönteistutkijoiden suhtautuminen erilaisiin eläimiin asteikolla 1–7. (1=pitävät, 7=inhoavat).
Joillakin aloittelevilla hyönteistutkijoilla on uransa alussa voitettava ötökkäkammonsa. Omasta kokemuksestaan kertoo Ötökkäakatemian muurahaistutkija, dosentti Lumi Viljakainen videolla ja väitöskirjatutkija Lotta Kaila blogissa.
Ig Nobel on väännös englannin kielen alhaista tarkoittavasta sanasta ignoble. Suomikin on saanut kautta rantain kunniaa Ig Nobelien jaossa. Vuonna 2005 virtausdynamiikan alan palkinto myönnettiin Benno Meyer-Rochowille, Oulun yliopiston dosentille. Meyer-Rochow tutki Etelämantereella jääpingviinejä ja niiden tapaa ruiskauttaa ulosteet kauas pesästä. Hän selvitti, kuinka suuri paine pingviinin peräsuolessa mahdollistaa hämmästyttävän kaukoruiskauksen. Sittemmin tutkimus on kiinnostanut muun muassa sairaalalaitevalmistajia.
Matti Nummelin