Päivä Pölyttäjäpuistossa
Ötökkäakatemia vietti Suomen luonnon päivää 31.8. osallistumalla Korkeasaaren Pölyttäjäpuiston avajaisiin. Korkeasaaressa elää monenlaisia pölyttäjiä, kuten lepakoita, lintuja, jyrsijöitä ja apinoita, mutta saaren Pölyttäjäpuisto keskittyy hyönteisiin. Maailman kukkakasveista 90 prosenttia tarvitsee pölytykseen eläimen – yleensä hyönteisen.
Korkeasaaressa järjestetään esimerkiksi Kissojen yön kaltaisia jännittäviä tapahtumia, mutta myös hyötyhyönteiset ansaitsevat hetkensä. FAO:n eli YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan kolmannes maailman ruoantuotannosta on riippuvainen mesipistiäisistä eli mehiläisten ja kimalaisten pölytyspalvelusta. Miten erilainen marketin hevi-osasto olisikaan ilman pölyttäjiä!
Pölyttäjapuiston viereisestä villisikatarhasta kantautuva karjun mölinä toimi hienona kontrastina, kun vieraat tutustuivat metisiin kukkaistutuksiin ja niiden ympärillä lenteleviin, talvivarastoja kerääviin tai muuten vaan haahuileviin hyönteisiin.
Kukkaistutusten ympärillä lehahteli amiraali- ja ohdakeperhosia. Erilaisia keltamustia hyönteisiä pyydystettiin haaveilla ja niitä tarkasteltiin läpinäkyvissä purkeissa hetken aikaa, kunnes ne päästettiin vapaiksi. Ötökkäakatemian tutkijan, Christina Elgertin piirtämä hieno juliste oli hyvä tuki eri ryhmien tunnistamisessa:
Aikuisia kiinnostivat myrkkypistiäisten pistot. Ampiainen ja kimalainen voivat pistää useita kertoja. Ampiaisesta poiketen kimalaisen pistomyrkky aiheuttaa harvoin allergisen reaktion. Mehiläinen pistää vain kerran, sillä se kuolee pistettyään, kun väkäsekäs piikki takertuu ihoon ja repeytyy irti. Kukkakärpäset, kaksisiipiset, jotka pörräävät välillä paikoillaan kuin kolibri tai helikopteri, ovat ihmiselle harmittomia. Kukkakärpäsen vain hämää ulkonäöllään, joka jäljittelee vaarallisempia hyönteisiä.
Etenkin rikkakasvien torjunta-aineet, luonnonkukkien ja pesäkolojen puute koettelevat mesipistiäiskantoja. Mehiläiskantoja on kutistanut myös mehiläisen luontainen vihollinen varroa-punkki.
Jos pölyttäjähyönteiset häviävät, vaikutukset ravintoverkoissa ovat suuret. Kaikki hedelmillä, marjoilla ja siemenillä elävät eläimet kärsivät. Kun torjunta-aineruiskutukset menivät Kiinassa 1980-luvulla liiallisuuksiin, hyötyhyönteisiä hävisi siinä määrin, että nykyisin laajoilla alueilla hedelmäpuita pölytetään käsin siveltimen avulla. Se on paljon tehottomampaa kuin hyönteispölytys ja erittäin kallista.
Keinotekoinen pölytys lentokoneiden tai robottien avulla on sekin hankalaa ja satonäkymät heikkoja. Sitä paitsi esimerkiksi hyönteissyöjälepakko tai -lintu ei voi syödä robotteja eikä robottimehiläinen tuottaa hunajaa.
Eläköön kimalaiset ja mehiläiset, luonnon mesipistiäiset! Korkeasaaren Pölyttäjäpuisto täydentyy rakennelmineen, istutuksineen, interaktiivisine malleineen, leikkivälineineen ja puuhapisteineen ensi vuonna. Sen välittämä viesti on kuitenkin tärkeä: luonto on verkostoitunut ja eiölajit tarvitsevat toisiaan. Hyvä hanke eläintarhalta!
Iiris Kalliola, teksti ja kuvat