Itselääkintäkoe

Kasvin on kestettävä elämän vaikeudet niillä sijoillaan. Se ei pääse kasvupaikaltaan pakoon esimerkiksi kasvinsyöjiä. Stressaavassa tilanteessa kasvi pystyy kuitenkin nopeasti tuottamaan suojakseen kemiallisia yhdisteitä, jotka parantavat sen puolustuskykyä.

Mesiäisillään kasvi houkuttaa luokseen paitsi pölyttäjiä myös puolustusvoimia, kuten petopunkkeja ja muurahaisia. Mesiäisiä on yleensä kukissa, mutta niitä voi olla myös esimerkiksi lehdissä ja varsissa. Monet tekijät kasvissa ja sen ympäristössä vaikuttavat mesiäisten sisältämän meden koostumukseen. 

Kirvojen hyökkäyksen tiedetään lisäävän stressiaineiden eritystä härkäpavulla. Luonnontieteiden kandidaatti Jason Rissanen tutkii, hyödyntääkö muurahainen niitä itselääkinnässä. Luonnon apteekki -blogissa on kerrottu viime vuoden tutkimuksista. Monimutkaisia koejärjestelyjä yksinkertaistettiin tänä vuonna. Itselääkintäkoe-videon kesto on kolme minuuttia.

Haihtuva hätähuuto

Kasvinsyöjien rikkomista kasvisolukoista vapautuu haihtuvia aineita. Erilaiset aineet vapautuvat tietyssä järjestyksessä aldehydit, alkoholit asetaatit vuorollaan. Nämä ns. VOC-yhdisteet (Volatile Organic Compound) voivat aktivoida lähiympäristössä olevien kasvien kemiallisen puolustuksen, jo ennen kuin ne joutuvat itse hyökkäyksen kohteeksi. Myös kasvinsyöjien viholliset reagoivat niihin. Esimerkiksi loispistiäiset pystyvät paikallistamaan tuoreet vioitukset ja isäntäeläimen sijainnin.

Muurahaislabran kaikki kasvit olivat yhtälailla kirvojen vaivaamia. Itselääkintäkokeessa Jason Rissanen tutkii, vaikuttaako sieni-infektio muurahaisten ruoankeräämiseen määrällisesti, ei laadullisesti.

Iiris Kalliola

Lisää mielenkiintoista tietoa aiheesta: Jarmo K. Holopainen, James D. Blande ja Minna Kivimäenpää: Miten kasvit kommunikoivat? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2018;134(13):1345-52.